Oklahoma City Barons vs. Milwaukee Admirals

Perjantai oli mahtava päivä!!  Menin Hillaryn ja Davidin kans kattoon AHL-lätkäpeliä Barons vs. Admirals. Hillary sai meille liput töistä ja olin kyllä aika onnes  ku se lähetti mulle kuvaviestin kännykkään, että hankki meille liput. Ihan kiva yllätys! Tunnelma pelis ei ollu niin hyvä ku Thunder-korispelis, koska lätkä ei oo täälä niin kova sana valitettavasti. Halliki oli puoliksi tyhjä... Voi mikä häpeä! No ei se mun fiilistä kyllä pilannu! Paikat oli tosi hyvät heti toiselta riviltä. Hillary lainas mulle Baronsien pelipaitaa ja ainaki meillä kolmella oli tunnelma katos. Paras juttuhan tietenki oli, että Baronsin joukkuees pelas kaks suomalaista, Teemu Hartikainen ja Antti Tyrväinen. Admiralsinki leivis pelas kolme suomalaista Juuso Puustinen, Jani Lajunen ja Antti Järvinen ;) Pelas ne kyllä niin hyvin, että sai olla kyllä ylpee leijonista!

Oli ihan siistiä nähä Lajusen tappelu melkein vierestä!!

Oli jännä ja tiukka peli. Molemmat joukkueet pelas tosi hyvin.  Oklahoma City Barons vei lopulta jatkoajalla 2-1!

Pelin jälkeen odoteltiin Baronsien pukkareiden ulkopuolella ja onnistuinki tapaamaan Antti Tyrväisen!! Aluksi olin aiva jääs, koska en ollu puhunu Suomea livenä kenenkää kans kolmeen kuukauteen. Se oli aiva ihmeissään, että yhtäkkiä joku suomalainen tulee vastaan Jenkeis ja puhuu suomea :D  Anttihan on melkein naapuri ku on kotosin alunperin Seinäjoelta! Sentään joku tietää pienen Kurikan haha. Harmi, että Teemu Hartikainen oli ehtiny jo lähteä. No ehkä nään sen ens pelis!

 Kyseltiin myös mistä päin Admiralsin pelaajat tulee ja meitä nevottiin menemään vastapäisen hotellin aulaan, koska pelaajat kuulemma majottu sinne. Pääsin sitte tapaamaan sielä vielä kolme muuta leijonaa eli Antti Järvisen, Jani Lajusen ja Juuso Puustisen. Ei paha ei paha! ;) Juteltiin niitä näitä ja Lajunen sano, että huomas mut ja mun lipun katsomos. Miten se voi olla mahollista?! Otin tuon lipun vaan aiva läpällä mukaan, enkä todellakaa olettanu, että joku pelaaja voi sen jopa huomata haha :D

Tuon jälkeen olin aiva sienis, koska olin niin innoissani! Hypin ja pompin koko loppu illan :D Varsinki toi Lajusen tapaaminen  oli niin mieletöntä! Olihan se voittamas mm-kultaaki 2011 hihii. kannatti kyllä lähtee, vaikka olinki vielä kipee. Taisin tartutaa Davidiinki lätkäfanituksen, koska kotona se kuulemma selaili netistä suomalaisia pelaajia haha. Se hommas mulle myös Baronsien kiekon ja niiden peliaikataulujulisteen. Taidetaan mennä toistekki ;) Ilmeisesti mennään kattoon myös NHL-peliä Teksasiin. OH YEAH!

Maanataina mun piti pitää jälleen kerran environmental sciencen esitelmä koulussa. Tehdään noita aina joka kuudes viikko. Ensi pitää ettiä artikkeli netistä ja tehdä siitä "tiivistelmä" paperille ja sitte esittää se luokalle. Ei siitä ny mikää kaunein tullu, mutta menettelee! Koulussa menee muutenki ihan ok nykyään. Numerot on ollu sillä tasolla millä pitääki ja oon tosi ilonen siitä :) Government loppuu joulun jälkeen joten koulu helpottuu vähä onneksi. Äää en malta odottaa! Government on ehkä tylsin aine ikinä. Välillä toki opettaja on yllättäny positiivisesti ja ollaan pelattu lopputunti Nintendolla Mariopeliä :D Sen tilalle tulee käsityö. Saa nähdä kuinka hyvin osaan tehdä vaatteita... Voi tulla aika mielenkiintoista!

Eilen tiistaina menin vapaaehtoistyönä pussittamaan ruokaa Food Bankkiin. Se oli ihan mielenkiintonen kokemus. Tuntu hyvältä, ku sai auttaa niitä ihmisiä joilla ei oo varaa ostaa ruokaa. Jopa yksi kuudesta Oklahomalaisesta kärsii nälästä ja kuulemma joka neljäs mun koulunki oppilaista menee nukkumaan nälkäisenä :( Kamalaa! Sen jälkeen menin Ceresin luokse hengailemaan Baileyn ja poikien kans. Jäin sinne myös yöksi, koska meillä ei oo koulua Thanksgiving breakin takia. Tosi harmi juttu!! Tänään lähdetään Tulsaan Davidin vanhempien luokse viettämään Thanksgivingia. Perjantaina sitte taas lake houselle jippii!

 Ihmiset on kyselly miltä nää noiden koirat näyttää joten täs on nyt sitte kuva :D Vasemmalla Remington ja oikealla Sebastian

Nebraska!

Perjantaina lähdettiin aamulla yheksän aikaan kohti Nebraskaa. Tietenki melkein tunnin myöhäs sovitusta ajasta, mutta se nyt ei oo mitään uutta haha. Matka kesti noin yheksän tuntia plus tauot. Se meni kumminki yllättävn nopeeta hyvässä seurassa :)

                                                                  Neljäs osavaltio!

                           Kansasissa pysähdyttiin Lindsborgissa. Se on sellanen Swedish town.

                                      Bongattiin Scandinavian gift shop ja Suomikamaa!

Ostin pari pinssiä,läkerol-askin ja salty fishejä nam! Ostin myös sellasen hauskan huulirasvan, jossa oli suomen lippu ja siinä luki et "Kiss me I am Finnish". Niin ja tietenki suklaajoulukalenterin :))

 Lounaaksi syötiin köttbullesmörgås. Se oli niiku limppu jonka päällä oli salaattia ja lihapullia. Toimii! :D

                     David haasto mut johonki peliin, missä en sitte ollu kumminkaa kovin hyvä...

                                                                    Viides osavaltio!

Ku päästiin perille oli jo pimeetä. Vastaanotto oli tosi lämmin ja Hillaryn isovanhemmat oli tosi mukavia. Hillaryn mummo oli valmistanu meille illallisen. Se oli kyllä nähny selvästi vaivaa sen eteen. Sen jälkeen ei tehtykää mitää kovin ihmeellistä. Oltiin niin väsyneitä, että mentiin aika aikasin nukkumaan.

Lauantaina päätettiin mennä ratsastamaan. Aluksi jännitti vähä, koska en oo pahemmin ratsastanu. Kerran Merikarvian serkkujen ponilla oon tainnu kokeilla :D Olin kuulemma niin "natural", mutta en ny sitte tiä...En kumminkaa tippunu kyydistä, mikä on ihan plussaa. Mun hevosen nimi oli Cody. Se oli kiltti heppa, mutta välillä vähä innostu liikaa, ku Nick-hevonen lähti juoksemaan niin tietenki senki piti matkia sitte... Oli kyllä hauskaa! :)

Cody :)

Sain ehkä parhaimmat naurut ikinä! Hillaryn Luther-hevosella oli joku ongelma, koska se piereskeli koko matkan. Nauroin melkein vedet silmis :DD

Tollasten myllyjen avulla saatiin vettä karjalle. Noi Sandy Hills alueet on kuuluisia niiden puhtaasta vedestä.

Sen jälkeen Hillaryn serkku tuli 4-vuotiaan poikansa kans käymään. Sen mukaan puhun hassusti... Kiitti! :D Se vaan rupes nauramaan ku selitin, että en oo paikallinen vaan tuun Suomesta.

Sunnuntaina mentiin Hillaryn isovanhempien kirkkoon. Se oli joku Presbyterian-kirkko. Muistutti aika paljo luterilaista kirkkoa. Joku virsi tais olla sama. Sen jälkeen syötiin päivällistä Hillaryn kahden sedän ja niiden vaimojen kanssa. Juteltiin kaikenlaista ja ne kyseli Suomesta. Välillä oli kyllä vähä tylsää, ku noista vaaleista on mun mielestä jo jauhettu aiva tarpeeksi :D

                                                                     Baby cows <3

                         
Niillä ei ollu tuola ollenkaa sellasta kunnan/ kaupungin kaatopaikkaa. Koska kaikilla on niin paljo lääniä, jokasella on oma "kaatopaikka" :D No ei siinä, kyllä sielä tilaa tollaselle kamalle oliki. Sielä oli kaikkee rojua. Toiki auto oli melki 100 v.

Maanantaina lähdettiin takasi Oklahomaan. Tiistaina piti mennä taas kouluun. Ärsyttävää ku on hetken pois niin sitte pitää tehdä rästitöitä... Nyt mulla on kiva flunssa päällä, minkä David mulle tartutti,koska se kärsi siitä Nebraskas. Ku heräsin keskiviikkona mun pää tuntu painekattilalta nuhan takia. Kurkku oli kipee ja muutenki veto poissa. Hillary kiikutti mulle kasan vitamiineja ja muita litkuja. Päätettiin et meen kouluun kumminki ja oon kolme ekaa tärkeintä tuntia ja sit se tulee hakeen mut ennen ruokaa. Täälä on niin outoo ku kaikki on niin tarkkaa. Suomes saa vaan tyyliin kävellä ovesta pihalle et joo meen kotiin oon kipee. Tai korkeintaan mennään terkkarin kautta. Täälä Hillaryn piti tulla kirjaan mut pihalle koulusta allekirjottamalla jonku paperin. Kuulemma tarvis viä jonku lääkärin kirjottaman todistuksen, mut Hillary lupas soitella vielä kouluun. En tiedä vielä meenkö kouluun huomenna. Jää nähtäväksi. Toivottavasti tää menis pian ohi!

Homesickness...

Aika katkeransulosta ku tuntuu, että kaikki menee niiku meille Inton vaihtareille sanottiin Helsingin valmennusleirillä :D Meitä käskettiin varautuun siihen, et aluksi kaikki on niin mahtavaa ja hienoa eikä edes ehdi miettiä kotia ja Suomea. No nyt alkaa tää "alkuhuuma" sitte haihtua ja koti on ollu yhä enemmän mieles... Välillä kaipaa niin monia asioita Suomesta. Mulla on ikävä perhettä, kavereita ja sitä tunnetta, että ne tuntee mut läpikotaisin. Ikävöin suomalaista rehellisyyttä ja sitä, että asiat tehdään niinku sovitaan. Täälä se ei oo aina menny niin ja sanat ja teot meneeki välillä ristiin. Välillä ihmiset tuntuu niin feikeiltä, eikä oikein tiedä yrittääkö joku vaan miellyttää. Ikävöin sitä, että saa puhua niin, että kaikki tajuaa mitä yritän sanoa eikä tarvi miettiä 24/7 miten sanoa joku asia. Sitä, että koulussa ymmärrän mitä opetetaan ja opiskeleminen oli helpompaa. Ikävöin suomalaista ruokaa, joka on 200 kertaa terveellisempää ja OMAA SÄNKYÄ!!! Ei sillä, että täälä sängys olis jotain vikaa, mutta oma on aina oma! Mulla on myös tosi kova ikävä autolla ajamista. Täälä oon riippuvainen aina muiden kyydeistä mikä on ärsyttävää...  Ikävöin myös miljoonaa muuta asiaa ja nää oliki vaan esimerkkejä. Välillä se on vaan niin turhauttavaa ku mielialat vaihtelee niin paljo, ettei niis oo oikeen mitää järkee. Saatan olla aiva hyperaktiivinen sekopää ja kaikki tuntuu siistiltä, mutta sitte toisena päivänä tekis mieli vaan mennä peiton alle ja nukkua ikävä pois. oon ollukki viime aikoina tosi väsyny. Onneks oon alkanu jo tottua tähän kaikkeen ja tiedän , että se menee ohi niiku on mennykki. Yleensä on ollu mieli maas noin kerran viikos. Välillä lievemmin ja sit taas välillä itkettää. Eihän tää ny sinänsä ookkaa mikää ihme ku oon ollu jo pian kolme kk pois kotoa. En oo ollu ikinä näin kauaa pois kotoa ja se on aika pelottavaa. Oon lukenu muiden vaihtareiden blogeja ja oon huomannu etten oo kumminkaa ainut joka kärsii tästä. Monella on ollu yhtä sekavia fiiliksiä. On ollu kiva jutella toisen Inton vaihtarin Hannan kans ja vaihtaa huonojen päivien fiiliksiä. Kiitos Hanna siitä! :) Vaikka välillä tuntuuki pahalta ja ahdistaa, niin en haluaisi kumminkaa palata Suomeen ja jättää hommaa kesken. Oon edelleen sitä mieltä, että huonoista päivistä huolimatta tämä oli oikee ratkasu. Yritän olla ajattelematta niitä asioita mitä jäi Suomeen ja ajatella niitä syitä miksi tänne alunperin  lähin. Onneksi lentopalloki tuo varmmasti mukanaan uusia kokemuksia ja muuta ajateltavaa. Aikaki menee niin nopeeta ja yli puolet syyslukukaudestaki on jo suoritettu. Mua ei oo edes potkittu ohjelmasta huonojen arvosanojen takia, vaikka sitä niin kovaa stresasinki. Oon ihme kyllä saanu pidettyä arvosanat sallituis rajois haha. Sitte ku palaan Suomeen on hienoa ajatella, että selvisin ihan yksin toisella puolella palloa vieraas kulttuuris!

                                                                        I  <3 Finland

Löysin netistä tälläsen, missä on neljä vaihetta joita ihmiset kokee yleensä vaihdossa. Yhdyn kyllä tähän, koska nämä kaks ekaa on pitäny niin paikkansa! :D

1. Saapuessaan uuteen maahan ja kulttuuriin ihminen on innostunut näkemään ja kokemaan kaikkea ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Uusi kulttuuri tuntuu jännittävältä, mielenkiintoiselta ja hienolta – aurinkokin tuntuu aina paistavan. 

2. Jossain vaiheessa pienet asiat alkavat kuitenkin ärsyttää ja mielessä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Väsymys, masennus ja koti-ikävä valtaavat mielen. Ihminen saattaa tuntea itsensä tavallista väsyneemmäksi eikä jaksa innostua uusista asioista. Tässä vaiheessa aktiivisuus auttaa. Kannattaa yrittää löytää alkuaikojen innostus ja opiskella ahkerasti maan kieltä ja kulttuuria.

 3. Vähitellen ihminen oppii miten erilaisissa tilanteissa toimitaan ja miksi niin toimitaan. Sopeutumisprosessin tuloksena olo alkaa tuntua kotoisalta uudessa kulttuurissa ja yhä kommunikaatio-ongelmia tulee vastaan yhä vähemmän. Vaikka eteen tulee toisinaan outoja ja erilaisia tilanteita, nämä eivät enää aiheuta niin paljon kulttuurista stressiä kuin alkuaikoina. On aika nauttia elämästä! 

4. Paluusokki voi olla rajumpi kuin vieraassa maassa koettu kulttuurisokki. Uudelleensopeutuminen entiseen elämään saattaa tuntua hankalalta, sillä ulkomailla ihminen on kerännyt paljon uusia kokemuksia ja ehkä myös muuttunut itse. Oman paikan löytäminen vanhassa ympäristössä vie oman aikansa. Paluuseen kannattaakin valmistautua miettimällä, mikä edessä odottaa.

Musta on tullu täälä tosi isänmaallinen. Oon tosi ylpee Suomesta ja muutenki Euroopasta. Mun naama aiva loisti ku juttelin Davidin ja Hillaryn kans jääkiekosta ja pelaajista. En malta oottaa jääkiekon mm-kisoja, koska Suomi ja USA pelaa samas lohkos. Mä oon jo peliaikataulutki kattonu ja sovittiin, että pidetään kisastudio ;) 

                                                             Can't wait 8.5.2013!!!

OKC Thunder

Wow! OKC Thunder vs. Portland Blaizers peli oli mahtava! Tunnelma oli ihan mieletön ja kaikki vaan huusi ja taputti. Pakko päästä uudestaan. Oli kyllä hieno kokemus :P En oo aiemmin erityisemmin fanittanu koripalloa, ja ihmettelinki kuinka tunteella olin mukana hahah. Melkein koko ajan huudettiin joko "Let's go Thunder" tai "OKC" ja aina ku oli puollustustilanne niin huudettiin "defense". Se oli hauskaa!

                                              Rumpalit oli luomas kisahenkeä areenan pihalla

                                                                Hostdad David :)

                                                                   

                                                                 Pelaajat lämmitelemässä

                       Meillä oli tosi hyvät paikat. Oltiin ehkä seiska rivillä :P Ainaki näki hyvin!

                   Halli oli melkein täynä ja suurimmalla osalla jotain Thunder-fanikamaa päällä
Parhaat pelaajat oli selvästi nro. 35 Kevin Durant ja nro. 0 Russel Westbrook ja kyllä sen toki aika nopeeta huomaski... Kuulemma molemmat pelas viime kesänä olympialaisis.

Mies "torvensa" kans sai kyllä mun sympatiat! Se oli oikeen true fani. Välillä ku tuli jännä paikka ja  vastustaja oli heittämäs koria niin se mies buuas ja muutenki osotti mieltänsä. Sen mahaski luki "miss it" haha :D

                                                                     David ja Hillary

                                             Meille jaettiin tollaset puhallettavat "pötkylät" :D

Välitauolla oli joku trampoliinishow. Ne teki flippejä ja kaikkia temppuja. Täs kuvas niillä oli lumilaudat. Jep! :D Ne oli kyl tosi taitavia!

Loppujen lopuksi me voitettiin, vaikka peli oliki tosi tiukka. Loppuminuuteilla ero alko kumminki kasvaa ;)

                                                                         Go Thunder!